Tämä osio on tarkoitettu ennemmin meille kertausta varten, mutta mahdollisesti näitä muutkin voivat hyödyntää kertaamiseen. Osion minä (Emil Nabb) loin opetellakseni Esseiden tekemistä, jotka ovat olleet opinnoissa heikoin osa alueeni. Tänne saattaa myös tulla dia esityksiä yms, jotka voi ladata PDF-tiedostona.
tekstiä
tekstiä
-nimimerkki
Vuonna 1917 Venäjän keisarikunnan romahdus seuraanutti useiden valtioiden irtautumisen entisestä isäntä vallastaan. Näiden valtioiden joukossa oli Puola, Liettua, Suomi sekä Viro. Nämä valtioit olivat monissa tapauksissa sekasorron vallassa johtuen pitkään kestäneestä maailman sodasta. Yleisiä ongelmia tuoreissa valtioissa olivat maihin jääneet venäläiset sotilaat, kiista hallinto muodosta ja ideologiset ristiriidat. Näistä jälkimmäinen oli varsinkin merkittävä, koska monet työväen luokkaan kuuluvat unelmoivat sosialismista, jossa heidän olonsa olisivat paremmat. Tämä johtikin sekä pieniin että suuriin konflikteihin maitten sisällä. Muunmuassa Suomessa alkoi jopa sisällissota valkoisten ja punaisten välillä. Virossa epävakaa tilanne sekä tarinat työläisten johtamasta Neuvosto Venäjästä innoittivat työväkeä liittymään neuvosto armeijaan taistelemaan valkoisia vastaan. Myöhemmin saksalaisten miehityksen päätyttyä aloitti Neuvosto Venäjä vapaputuneiden alueiden takaisin valtaamisen 28. marraskuuta. 1918. Tällaisia maita olivat Puola, Viro, Latvia ja Liettua. Suomessa punaiset olivat aloittaneet sisällissodan, jota venäläiset tukivat. Tilanne näytti hyvältä Neuvosto Venäjän kannalta, joka menestyi hyvin valloituksissaan sekä Suomen sisällissodan näyttäessä punaisten voitolle. Nopealla tahdilla puna armeija kukisti heikot virolais-joukot ja etenivät syvemmälle Viroon. Viron tuore hallinto aloitti vapaaehtoisen liikkeelle kannalle panon, mutta muutti sen pakolliseksi 21-24 vuotiaille. Tätä skaalaa kasvatettiin sodan mittaa aina koskemaan 18-35 vuotiaita. Viron armeija sai materiaalista tukea länsimailta, jotka tukivat Venäjällä valkoisia. Britit lähettivät jopa muutamia laivoja ja niiden mukana jonkin verran sotilaita Tallinnaan.
Virolaiset joukot, jotka olivat kokemattomia sekä huonosti varustettuja joutuivat perääntymään yhä kauemmas ja kauemmas, kunnes vuoden 1919 tammikuussa virolaiset aloittivat vastahyökkäyksen. He olivat saaneet lisätukea Suomesta 3 500 sotilaan muotoisessa vapaaehtois armeijassa sekä muutaman sadan sotilaan kokoisesta joukosta Ruotsista ja Tanskasta. Edellä mainitut joukot olivat tuonneet mukanaan viron kipeästi kaipaamia ammuksia sekä aseita. Perääntymisen yhteydessä tapahtuneet taistelut olivat karkaisseet virolaisia, jotka onnistuneesti alkoivat työntämään puna armeijaa itään. Suuressa roolissa olivat myös suomalaiset vapaaehtoiset, jotka valtasivat Narvan takaisin Virolle. Samoihin aikoihin oli Neuvosto Venäällä alkanut menemään huonosti kaikilla rintamilla. Lopulta Neuvosto Venäjä solmi rauhan Balttian maiden kanssa helpottaakseen tilannetta merkittävämmillä rintamilla. 2. helmikuuta. 1920 laskivat virolaiset aseensa ja alkoivat rakentaa itsenäistä maataan tietämättöminä mitä 1939 tulisi tapahtumaan.
Tämän esseen tekemiseen on hyödynnetty seuraavia lähteitä:
Heimosotien historia 1918-1922 | Jussi Niinistö, 2005
Yle | elävä arkisto | Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919
Viron vapaussota 1918-1920 | Jukka I. Mattila, 2006
Wikipedia
Esseen tehnyt------Emil Nabb (8.7.2022)